Yhteisesti Pyhäjärven puolesta
Suomen vesistöjen tila aiheuttaa tänäkin päivänä suurta huolta, vaikka muutamassa vuosikymmenessä tällä saralla on tapahtunut paljon positiivista kehitystä. Siinä missä vielä 1900-luvun puolivälissä yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet poikkeuksetta valuivat puhdistamattomana suoraan vesistöihin, pistekuormituslähteet on nykyisin saatu jo verrattain hyvin hallintaan. Tänä päivänä keskiössä on ennen kaikkea liiallinen hajakuormitus, joka haastaa vesistöjen sietokykyä ja jota ilmaston muuttumiseen liittyvät prosessit entisestään kiihdyttävät, mikä näkyi taas viime talvena Pyhäjärviseudullakin.
Voidaan hyvällä mielellä sanoa, että Pyhäjärviseudulla on monella tapaa oltu aikaansa edellä. Huoli lähiseuduille tärkeän Pyhäjärven tilakehityksestä heräsi 1960–1970-luvuilla, kun ensimmäiset merkit rehevöitymisestä olivat nähtävillä. Jo silloin syynä oli ennen kaikkea valuma-alueelta huuhtoutuva liiallinen ravinnekuormitus, eikä suoraa jätevesikuormitusta ollut samassa määrin kuin monissa muissa vesistöissä. Tuolloin Turun seudun vedenotto kaavaili Pyhäjärvestä raakavesilähdettä Turun sekä ympäryskuntien käyttöön. Hankkeen vastustus kanavoitui Pyhäjärven suojeluyhdistyksen perustamiseen 1974 lopussa.
”Vesisodan” myllertäessä Turku luopui vedenotosta taloudellisista syistä. Pyhäjärveen monelta taholta kohdistunut mielenkiinto oli kuitenkin synnyttänyt merkittävää tutkimustoimintaa, joka osoitti järven tilan olevan vakavasti uhattuna. Rehevöitymiskehityksen estämiseksi mittavat suojelutoimet olivat tarpeen. Vahvan paikallisyhteistyön ansiosta perustettiin vuonna 1995 kuntien, teollisuuden ja yhdistysten rahoittama Pyhäjärven suojelurahasto, joka toteuttaa Pyhäjärven suojeluohjelmaa. Näin suojelutoimien käytännön toteutus ja rahoitus keskitettiin suojelurahastolle, kun taas suojeluyhdistys jatkoi rinnalla tukijana ja järven puolestapuhujana.
Tavoitteena 1990-luvun lopulla oli rehevöitymisen pysäyttäminen. Keskeisimpänä työkaluna tällöin oli ulkoisen kuormituksen hillitseminen mittavalla valuma-aluetyöllä. Sama teema on nyt 30 vuotta myöhemminkin yhä keihäänkärkenä vesiensuojelussa koko Suomessa. Työ on jatkunut voimallisena tuoden mukanaan myös mittavat panostukset järven sisäisen kuormituksen hallintaan. Tutkimus on tärkeä osa Pyhäjärven suojelutyötä – siksi Pyhäjärvi onkin yksi valtakuntamme tutkituimpia järviä.
Suojelutoimien siirryttyä rahaston vastuulle, suojeluyhdistyksen tehtävä on vuosien saatossa muuttunut. Nykyään se toimii väylänä, jonka kautta yksityiset ihmiset voivat antaa oman pienen mutta merkityksellisen panoksensa Pyhäjärven hyväksi – jäsenmaksuin ja lahjoituksin. Yhdistys tukee vuosittain suojelurahastoa, vaikka summat ovat melko pieniä. Näin moni saa kuitenkin tärkeän ja konkreettisen tavan olla mukana.
Tänä vuonna juhlimme yhdessä pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä, kun Pyhäjärven suojeluyhdistys näkee jo 50. toimintavuotensa ja Pyhäjärven suojeluohjelma täyttää 30 vuotta. Kiitos kaikille rahoittajille ja tukijoille, sillä Pyhäjärven suojelun ohjelmamallista on syytä olla ylpeä!
Tehkäämme yhteisesti parhaamme, jotta ainutlaatuiset luontoarvot ja monipuolinen järven käyttö turvataan myös tuleville sukupolville. Työn jatkuessa muuttuva ympäristö vaikeuttaa jo nyt järviekosysteemin suojelemista. Vaikka syksyisten ennätystulvien ja vetisen talven tuomat ravinnekuormat luovat omat varjonsa järven ylle, toivotaan suotuisaa juhlavuotta Pyhäjärvelle sekä kaikille sen ystäville.
Julkaistu alunperin: Alasatakunnan kesälehti 2025 (Pyhäjärven suojeluohjelma & Pyhäjärven suojeluyhdistys)